Vaikkakin aikamoista hiljaiseloa vietänkin liiityin sentään sukkasatoon ajoissa. Pari päivää olen kitkuttanut Ullan ohjeella sukkia, kohta olen jo kantapäässä asti ja se on paljon se, ainakin minulta.

Hiukan harmittaa kun en ole vieläkään saanut yhdelle puikolle jo kauan sitten aloitettua kirjoneulevillatakkia. Hihat ja etu-takakappaleet on kaikki valmiina kainaloihin asti ja täytyy todella tutkia ohjetta että saisin sen joskus valmiiksi. Pah! Ehkä joku kaunis päivä. Minä kun en ollenkaan ole ainakaan mikään bleiseri-ihminen tuo villatakki olisi kiva näin syksyllä.

Valmistakin olen sentään saanut aikaiseksi. Viron villasta neulottu liivi on nähnyt päivänvalon jo pari viikkoa sitten. Pidettykin jo on, ja kuvankin laitan kun saan aikaiseksi.

Muuten sukkasadossa olen Perunalaarin kamaa.